TkT 

TkT Tuomo Suntola valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin teknillisen korkeakoulun Sähköosastolta vuonna 1967 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 1971 saman korkeakoulun elektronifysiikan laboratoriosta. Suntola suuntautui materiaali- ja ohutkalvoteknologiaan jo väitöskirjatyössään, jossa hän ratkaisi 1960-luvun "mysteerin" pikosekuntitason kytkentäilmiöistä amorfisissa puolihodekalvoissa. Hänen ensimmäinen teollisuustyösä oli Vaisala Oy:lle vuonna 1973 valmistunut Humicap® kosteusanturi, joka yhä, yli 40 vuoden jäkeen, on perustana Vaisalan johtavalle asemalle kosteuden mittaamisessa. Vuonna 1974 Suntola kutsuttiin Instrumentarium Oy:n, jossa hän keksi atomikerroskasvatustekniikan (Atomic Layer Deposition, ALD) elektroluminenssinäytöissä tarvittavien ohutkalvojen valmistammiseksi. Vuonne 1987 Suntola siirtyi toimitusjohtjaksi Neste Oy: tytätyhtiöksi perustetuun tutkimusyhtiöön, jossa ALD-tekniikkaa ja laitteistoa kehitettiin uusiin sovelluksiin ennen kaikkea puolijohdeteollisuuden tarpeisiin. ALD:stä kehittyi keskeinen teknologia modernien puolijohdekomponenttien valmistamiseen 2000-luvun puolella; vuonna 2007 se oli jo välttämätön teknologia suuren komponenttitiheyden omaavien mikropiirien valmistuksessa. Vuonna 2018 Suntolalle myönnettiin Millennium-teknologiapalkinto työstään ALD-tekniikan kehittäjänä. Opiskeluajoistaan lähtien Suntola on pohtinut fysiikan perusteita sekä teoriarakenteita ja niiden välittämää todellisuuskuvaa. 1990-luvulla pohdinta tuotti perusteet Dynaamisen Universumin teorialle, joka nykyisessä muodossaan, 25 vuoden kehityksen ja testauksen jälkeen, on dokumentoitu kirjaan The Dynamic Universe – Toward a Unified Picture of Physical Reality.